Hyvät Vihreän liiton kansanedustajat ja kansanedustajien avustajat
Ensimmäisenä sanon, että se, että kannatan kasvojen
peittämisen sallimista, ei tarkoita sitä, että kannattaisin maskipakkoja.
Valitettavasti jonkin sallimisen kannattaminen ymmärretään kokemukseni
mukaan usein pakollisuuden kannattamiseksi.
Anna Kontula on
Facebookissa mielestäni perustellut hyvin, miksi mielenosoituksissa voi olla tarpeellista estää tunnistaminen.
Perusteet sille,
miksi aikoinaan ei kriminalisoitu naamioitumista julkisissa tilaisuuksissa silloin,
kun ei ole ilmeisenä tarkoituksena ryhtyä väkivaltaan tai omaisuuden vahingoittamiseen,
ovat päteviä edelleen.
Se,
että mielipiteensä saa ilmaista anonyymisti ja että henkilöitäkin saa
arvostella nimeltä myös nimettömänä, osaltaan ennaltaehkäisee
yhteiskunnan muuttumista sellaiseksi, jossa mielipiteen ilmaiseminen
omalla nimellä saattaa olla vaarallista. Esimerksi
Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäystä vastustavan Venäjän federaation
kansalaisen voi olla tärkeää estää tunnistaminen mielenosoituksessa.Tunnistamisen
estäminen ei kuitenkaan ole ainoa syy, miksi ihmiset peittävät
kasvojaan. Tässä
viestissäni on asioita, joita mahdollisesti kannattaisi
käyttää argumentteina naamioitumiskeskusteluissa.
Minä vastustan naamioitumiskieltoja siksikin, että ne lisäisivät sosiaalisia paineita olla suojautumatta, vaikka niihin tulisi suojaimet salliva poikkeus.
Olen viime vuosina käyttänyt yleensä FFP2-hengityssuojaimia niin sanotusti ihmisten ilmoilla ollessani. Omankin kokemukseni perusteella ne estävät flunssat suurella todennäköisyydellä. Vuonna 2025 olen 3 kertaa saanut selvästi oireilevan flunssan silloin, kun olen ottanut tietoisen riskin ja käynyt tansseissa käyttämättä hengityssuojaimia. Terveysriskit, joilta ne suojaisivat, kuten ultraviolettisäteily, pienhiukkaset ja taudinaiheuttajat, ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus yleisillä paikoilla. COVID-19 ei ole muuttunut turvalliseksi perusterveillekään, vaikka akuutit oireet ovat nykyään yleensä lievempiä. Ilman tunnistettavia oireita tarttuvat variantit yleistyvät, jos oireilevat eristäytyvät kotiinsa. Sen sijaan sen aiheuttamien pitkäaikaisten terveyshaittojen vähentymiseen ei kohdistu samanlaista valintapainetta, jos ne johtuvat eri SARS-CoV-2-viruksen RNA:n osista kuin akuutit oireet.
Kun keväällä 2020 pelättiin aiheellisesti hengityssuojainten loppuvan terveydenhoidonkin käytöstä, niin valtiovalta ja valtamedia antoivat ymmärtää, että ne olisivat tavallisille ihmisille hyödyttömiä. Väärä käsitys on itsepintaisesti jäänyt monille.
Koronakriisin alussa
käytin itse tekemiäni kangasmaskeja. Myöhemmin hankin KN95- ja
FFP2-hengityssuojaimia. Nykyään käytän yleensä FFP3-suojaimia. Niiden
suodatusteho säilyy yleensä paljon kauemmin kuin valmistajat ovat
tarkoittaneet niitä käytettävän. Harmittaa, etten
ole hoksannut sellaisia käyttää savulta suojautumiseen ennen
koronakriisiä.
Koronavaara ei
ole ohi, eikä se tule todennäköisesti pitkään aikaan menemäänkään ohi.
En kannata sitä, että yhteiskunta yleisesti pakottaisi tai edes
patistaisi ihmisiä suosituksilla suojautumaan, mutta vahvasti toivon
sitä, että hengityssuojaimia saisi käyttää normaalistikin ilman mitään
erityistä hyväksyttävää perustetta. Voidaan myös kysyä: Jos terveyssyyt
ovat hyväksyttävä peruste, niin mikseivät myös uskonnollisen vakaumuksen
tunnustaminen ja seksuaalisen huomion välttäminen olisi hyväksyttäviä
syitä kasvojen peittämiseen?
Jos
ihminen pilaa oman terveytensä, niin se on hänen oma asiansa, mutta
sikiövaurioiden aiheuttaminen tai sosiaalisten paineiden olla
suojautumatta lisääminen, ajamalla kasvojenpeittämiskieltoa, ei
kuitenkaan ole samalla tavalla jokaisen oma asia. Aluksi voimakkaasti
oireileva COVID-19-tauti tappoi yleensä vanhuksia. Nyt kun sen akuutit
oireet ovat lievempiä ja vanhukset ovat yleensä saaneet rokotuksia, niin
olisi ehkä heitä tärkeämpää suojata lapsia ja nuoria, koska se voi
aiheuttaa pysyviä vaurioita kehoon. Erityisen tärkeää olisi
mielestäni suojata siltä odottavat äidit ja sikiöt.
Elisa Vaherno on kirjoittanut:Tarkkaan en tiedä koronavaaran mittasuhteista, mutta ei se ole vain yksi flunssa muiden joukossa. Vaikka se ei aiheuta tällä hetkellä kansanterveydellistä hätätilaa, niin se on kuitenkin verrattavissa terveysongelmana liikalihavuuteen, ilmansaasteisiin, alkoholiin,
tupakkaan ja muihin päihteisiin, mutta kuitenkin sillä erolla, että
sille altistumiseen ei aina ole informoitua suostumusta, jollaista
lapset eivät edes voi antaa.
Ira Hirvonen on kirjoittanut: "
Osa
selviytymisvinoumasta on selviäminen näennäisesti "lievästä"
covidinfektiosta, jolloin ihon alla tapahtuu vaurioita, jotka näkyvät
vasta kuukausien kuluttua jonain muuna, Sydänkohtauksena,
Aivohalvauksena, Diabeteksena, Dementiana, Alzheimerintautina,
Parkinsonintautina, Epilepsiana, Ms-tautina, Longcovidina, Psykoosina,
Skitsofreniana, itsetuhoisuutena, neurologisina oireina, masennuksena
jne..., joita ihmiset eivät yhdistä covidiin, aiheuttajaan."
Olen
kysynyt Googlen tekoälyltä: Lisäisikö yleinen naamioitumiskielto
sosiaalisia paineita olla pitämättä hengityssuojaimia, vaikka siihen
tulisi sellaiset salliva poikkeus?Se vastasi:
"Kyllä,
on mahdollista, että yleinen naamioitumiskielto, vaikka siihen
sisällytettäisiin nimenomainen poikkeus hengityssuojaimille, lisäisi
sosiaalisia paineita olla pitämättä niitä
.
Tässä on joitakin tähän johtavia psykologisia ja sosiaalisia mekanismeja:
Normien
muutos: Laki luo uuden, vahvan yhteiskunnallisen normin, jonka mukaan
kasvot pidetään näkyvissä. Vaikka hengityssuojainten käyttö olisi
laillinen poikkeus, itse perusnormi korostaa kasvojen näkyvyyttä.
Ihmiset saattavat tuntea painetta mukautua tähän uuteen "kasvot
näkyvissä" -normiin.
Stigmatisaation riski: Koska kasvojen
peittäminen olisi pääsääntöisesti kiellettyä ja rangaistavaa,
hengityssuojaimia käyttävät henkilöt saattavat pelätä tulevansa
leimatuiksi tai jopa virheellisesti luulluiksi lainrikkojiksi, jotka
peittävät kasvonsa muista kuin sallituista syistä. Tämä pelko voi
vähentää halukkuutta käyttää suojainta.
Perusteluvelvollisuus
(koettu): Vaikka laki ei vaatisi aktiivista perustelua, henkilö, joka
käyttää suojainta, saattaa kokea tarvetta perustella käytöstään muille
tai kokea sosiaalista epämukavuutta, koska hän erottuu joukosta, joka ei
käytä suojainta.
Viestinnän epäselvyys: Jos lain viesti on
voimakkaasti "kasvojen peittäminen on väärin", terveysviranomaisten
suositukset maskien käytöstä saattavat jäädä tämän voimakkaamman, lain
luoman viestin varjoon tai ne voivat tuntua ristiriitaisilta.
Yksilön
harkinta: Sosiaaliset paineet vaikuttavat yksilön harkintaan. Ihmiset
tarkkailevat toisten käytöstä ja mukauttavat omaa toimintaansa sen
mukaan. Jos suurin osa ihmisistä ei käytä maskeja (vaikka se olisi
sallittua), uudet käyttäjät tuntevat todennäköisesti enemmän painetta
olla käyttämättä niitä.
Käytännön kokemus muista maista, joissa
tällaisia kieltoja on, on osoittanut, että lainsäädäntö voi vaikuttaa
sosiaalisiin normeihin ja ihmisten käyttäytymiseen monimutkaisin tavoin,
joskus tahattomasti."
Minulla on sellainen käytännön hyötykin ollut maskeista, että ne peittävät ongelmanani olevan itsekseen puhumisen.
Usein kauhistellaan joidenkin musliminaisten tapaa peittää kasvonsa.
Jotkut sanovat pelkäävänsä niqabien käyttäjiä.
Pelon tunteet eivät kuitenkaan useinkaan perustu rationaaliseen riskianalyysiin. Jos noin niin kuin järjellä ajattelee, niin
niqabia pitävä nainen on Suomessa todennäköisesti turvallisempi
lähellään oleville kuin tavallinen tavallisesti pukeutunut suomalainen.
Muslimit eivät yleensä käytä väkivaltaisuutta aiheuttavaa alkoholia,
musliminainen ei todennäköisesti halua koskea varsinkaan vieraisiin
miehiin ja nenän ja suun edessä oleva kangas pienentäisi infektioiden
tarttumisriskiä. Minullakin kertakäyttöisiksi tarkoitettujen hengityssuojainten
käyttö on kompromissi. P3-hiukkassuodattimella varustettu
elastomeerinaamari suojaisi varmemmin, mutta olen arvioinut, että
sellainen olisi liian pelottava. Läpinäkyviä suojaimia, joiden läpi
näkee kokonaan kasvot ilmeineen, on saatavilla ja voisi kehittää,
mutta pelkään sellaisten pelottavan. Kinkybileissä toki uskaltaa pitää
kaasunaamaria tai erikoisempiakin maskeja.
Amnesty kannattaa ja minäkin kannatan pakottavan kontrollin kriminalisointia. Se olisi mielestäni paras ratkaisu siihen ongelmaan, että
musliminaisia saatettaisiin pakottaa käyttämään niqabeja, eristäytymään kotiinsa tms.
Oikeus liikkua yleisillä
paikoilla tunnistamattomaksi naamioituneena saattaa olla erityisen
tärkeä jostain ahdistavasta uskonnollisesta yhteisöstä
irtaantuvalle.
Kasvojentunnistusteknologiaa
on viranomaisten lisäksi myös yksityishenkilöiden, yksityisten firmojen
ja mahdollisesti ulkomaalaisten tiedustelupalvelujen käytössä. Voisin kuvitella, että Jehovan
todistajistakin olisi helpompaa erota,
jos olisi ensin onnistunut muodostamaan suhteita muihin niin, ettei
asia olisi tullut yhteisön tietoon.
Itsenäisyyspäivän tapauksessa,
jossa naamioitunut joukko työnsi naisen katuun, poliisi toimi
mielestäni väärin. Jos poliisi ei voimassa olevien lakien
mahdollistamalla
tavalla puutu asioihin, niin ei mielestäni ole aihetta ainakaan lisätä
puuttumismahdollisuuksia
uusilla laeilla.
EFF:n sivuilla julkaistussa Matthew Guariglian ja Adam Schwartzin "Criminalizing Masks at Protests is Wrong"
-kirjoituksessa lukee: "Moreover, wearing a mask is a perfectly
legitimate surveillance self-defense practice during a protest. There
has been a massive proliferation of surveillance camera networks, face
recognition technology, and databases of personal information."
Koronakriisissä rupesin kokoamaan koronavinkkejä julkiseen blogiini. Ajattelen,
että uusien kieltojen ja pakkojen vastustamiseen kannattaa satsata noin
sata kertaa enemmän aikaa ja rahaa kuin jo voimassa olevien. Jos nyt
ruvetaan naamioitumiskieltoa hallituksessa ajamaan, niin aion sellaista
paljon vastustaa.
Aika
ei riitä kaikkeen. Kukaan ei voi olla kaikkien asioiden asiantuntija.
Minä olen katsonut parhaaksi kirjoittaa niistä asioista, joista tiedän
ja jotka kiinnostavat. Tuntuu, ettei naamioitumiskieltokeskusteluis
sakaan haluta kuunnella niitä, jotka haluavat kasvonsa peittää.
Terveydelle hyödyllisten ja jopa elintärkeiden asioiden kieltäminen olisi aivan eri asia kuin terveydelle haitallisten.
Olen julkaissut Kansalaiskeskustelu.fi-blogialustalla ja Uusi Suomi Puheenvuorossa "Miksi toivon, ettei Suomeen koskaan tulisi yleistä naamioitumiskieltoa?
"
-kirjoitukseni, jota haluaisin levitettävän niiden luettavaksi, jotka
aikovat asettua ehdolle vuoden 2027 eduskuntavaaleissa. Aikaisemmassa "Vastustan naamiointikieltolain säätämistä Suomeen" -kirjoituksessani luettelen enemmän syitä kasvojen peittämiseen.
Sisäministeri
Mari Rantanen on sanonut kieltoa välttämättömäksi. Se on kuitenkin
epämääräinen ilmaisu, jos ei samalla ilmaista, mitä ajatellen jokin on
välttämätöntä. Islamisoitumisen estämiseksi burkakieltoa ei ainakaan
välttämättä tarvita, koska on paljon maita, joissa ei sellaista ole,
mutta joissa muslimeja on vain vähän.
En
sellaista kannata, mutta jos välttämättä halutaan lainsäädännöllä
kiusata muslimeja, niin minulle sopisi paljon mieluummin hiusten ja
päälaen peittämisen kieltäminen julkisissa sisätiloissa kuin kasvojen
peittämisen kieltäminen. En itse yleensä pidä sisällä päähineitä, mutta
hengityssuojaimia olen usein pitänyt altistuessani tuntemattomien uloshengittämälle ilmalle.
Muslimioppineista paljon suurempi määrä pitää naisten
hiusten peittämistä pakollisena kuin naisten kasvojen peittämistä. Minä
taas ajattelen, ettei minun hiuksia tarvitse suojata, koska ne ovat
elotonta ainetta eivätkä elävää kudosta. Jos iho on ehjää, niin
päälaella ei myöskään ole sellaisia kohtia, joihin taudinaiheuttajat
pääsisivät helposti tarttumaan.
Yleisesti vältän
pitäisi-väitteitä, koska huippufilosofitkin ovat erimielisiä, onko
mitään objektiivista moraalia olemassa. En kiistä enkä myönnä niin
sanottua
Humen giljotiinia. Politiikassa sanon siksi mieluummin, mitä toivon tai mitä tarvitaan kuin, että mitä pitäisi tehdä. Gallupeissakin toivoisin
kysyttävän mieluummin toiveita kuin esitettävän pitäisikö-kysymyksiä.
Epäilen,
että julkisissa kokoontumisissa naamioituneina väkivaltaan
syyllistyneillä ja sellaiseen puuttumatta jättäneillä olisi ollut
tarkoituksena sillä tavoin edistää yleisen naamioitumiskiellon
säätämistä Suomeen. Varsinkaan somepalveluiden algoritmien voimistamien paniikkireaktioiden seurauksen ei mielestäni voida tehdä laadukasta lainsäädäntöä. Kun
naamioituminen on pääsääntöisesti sallittua kaikille avoimissa
mielenosoituksissa, niin niitä valvomaan voisi laittaa naamioituneita
tunnuksettomia poliiseja. Jos taas naamioituminen olisi pääsääntöisesti kiellettyä, niin kielto koskisi väistämättä myös tunnuksettomia poliiseja. Mietin,
että voisiko väkivaltaa julkisilla paikoilla tapahtuneissa
kokoontumisissa tehneille asettaa vaikka määräaikaisen kiellon mennä
sellaisiin jatkossa. Se olisi mielestäni parempi kuin, että
poistettaisiin oikeus osoittaa mieltä naamioituneena sellaisilta, jotka
eivät halua tehdä rikoksia.
Voitte
kysyä minulta tästä aiheesta lisää. Minulla on paljon kokemustietoa
maskien pitämisestä. Seuraan myös paljon sosiaalisessa mediassa muita,
jotka käyttävät sellaisia.
Facebookiin olen perustanut Ei naamioitumiskieltoa Suomeen -ryhmän.
Parhain terveisin ja hyvää alkavaa kesää
Aaro Kustaanheimo
P.S. Nytkin minulla on flunssa, jolta olisin todennäköisesti voinut välttyä hengityssuojaimella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti