Aihe: Kasvojen peittäminen mielenosoituksissa ja muuten julkisilla paikoilla
Hyvät Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kansanedustajien avustajat!
Ensimmäisenä sanon, että se, että kannatan kasvojen peittämisen sallimista, ei tarkoita sitä, että kannattaisin maskipakkoja. Valitettavasti jonkin sallimisen kannattaminen ymmärretään kokemukseni mukaan helposti pakollisuuden kannattamiseksi.
Siinä on eroja, kannattavatko ihmiset mielenosoituksissa naamioitumisen kieltämistä vain turvallisuuden takia vai onko heillä siinä muitakin tarkoitusperiä. Jotkut oikeasti haluavat vähentää mahdollisuuksia anonyymiin mielipiteiden ilmaisemiseen. Jotkut haluavat kiusata esimerkiksi hengityssuojainten käyttäjiä, niqabeja pitäviä musliminaisia, seksityöntekijöitä ja diktatuurivaltioiden kansalaisia, joiden saattaa olla oman tai toistenkin turvallisuuden takia tärkeää saada estää tunnistaminen mielenosoituksessa.
Esimerkiksi valkohaalareiden mielenosoituksissa, joissa he ovat usein käyttäneet valkoisia naamareita, ei ole ollut sellaista väkivaltaongelmaa, mikä on ollut sinimustilla.
Mielenosoitusten turvallisuuden parantamiseen olisi myös paljon muitakin keinoja kuin naamioitumiskielto.
Jos joku sanoo, että mielenosoittaminen naamioituneena voidaan kieltää, koska internetissä voi ilmaista mielipiteensä anonyymisti, niin se olisi niin kuin jos joku sanoisi, että mielenosoitukset julkisilla paikoilla voitaisiin kieltää, koska on internet. Sellainen hyvä puoli julkisilla paikoilla mielenosoittamisen kieltämisessä voisi kuitenkin olla, että syrjäseutujen asukkailla olisi sitten tasavertaisemmat mahdollisuudet mielipiteiden ilmaisemiseen verrattuna kaupunkilaisiin. Julkisella paikalla naamioituneena mieltä osoittavasta tiedetään se, että hän on todellinen henkilö, jolloin hänen sanomallaan on ainakin jonkin verran painoarvoa. Sen sijaan internetissä sanomaa levittävät anonyymit profiilit saattavat olla tekoälybotteja. Myös internetissä mahdollisuus anonyymiin mielipiteiden ilmaisemiseen tulevaisuudessa on uhattuna, jos esimerkiksi vaaditaan vahvaa tunnistautumista lapsilta kiellettyjen palveluiden käyttämiseen.
Varsinkaan somepalveluiden algoritmien voimistamien paniikkireaktioiden seurauksena ei mielestäni voida tehdä laadukasta lainsäädäntöä.
Kansalainen on kirjoittanut Sinimustan Liikkeen Lauri Hokkasen sanoneen: " – Tätä samaa lakimuutosta on yritetty parikymmentä vuotta sitten, mutta silloinen vasemmistohallitus torppasi sen. Itse koen, että meille olisi tästä enemmän hyötyä, kuin haittaa."
Epäilen, että julkisissa kokoontumisissa naamioituneina väkivaltaan syyllistyneillä ja sellaiseen puuttumatta jättäneillä olisi ollut tarkoituksena sillä tavoin edistää yleisen naamioitumiskiellon säätämistä Suomeen. Jos niin on, niin kiellon säätäminen vapun 2026 Tampereen tapahtumien seurauksena antaisi signaalin, että poliittisia tavoitteita kannattaa ajaa tekemällä rikoksia.
Vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen ymmärtää hyvin, miksi tunnistamisen estäminen mielenosoituksessa voi olla tarpeellista. Hän on kirjoittanut: "Ei ole vaikea kuvitella tilanteita, joissa ihmiset eivät uskalla lähteä kaduille omilla kasvoillaan ilmaisemaan mieltään maansa hallinnon pelossa. Tämä on todellisuutta suuressa osassa maailman maista. Kun eduskunta sääti vuonna 2004 mielenosoituksia ohjaavasta laista, haluttiin puuttumisen kynnys korkeaksi perusoikeuksien ja sananvapauden vuoksi."
Mielestäni parasta, mitä pakolaiset voisivat Suomessa tehdä, olisi se, että he osoittaisivat mieltään lähtömaidensa hallituksia vastaan, että ne tulisivat sellaisiksi, että he voisivat palata turvallisesti, eikä niistä enää tarvitsisi paeta.
Anna Kontula on Facebookissa mielestäni perustellut hyvin, miksi seksityöntekijöille voi mielenosoituksissa olla tarpeellista estää tunnistaminen. Perusteet sille, miksi aikoinaan ei kriminalisoitu naamioitumista julkisissa tilaisuuksissa silloin, kun ei ole ilmeisenä tarkoituksena ryhtyä väkivaltaan tai omaisuuden vahingoittamiseen, ovat päteviä edelleen. Se, että mielipiteensä saa ilmaista anonyymisti ja että henkilöitäkin saa arvostella nimeltä myös nimettömänä, osaltaan ennaltaehkäisee yhteiskunnan muuttumista sellaiseksi, jossa mielipiteen ilmaiseminen omalla nimellä saattaa olla vaarallista. Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäystä vastustavan Venäjän federaation kansalaisen voi olla tärkeää estää tunnistaminen mielenosoituksessa.
Oikeusministeri Leena Meri on väittänyt: "Kenenkään ei tarvitse naamioitua tai peittää kasvojaan julkisilla paikoilla salatakseen henkilöllisyytensä." Se ei kuitenkaan pidä paikkansa.
Iivana Lemmetyinen | Lemmetöin Vana @ALemppu on kirjoittanut:
Oikeus liikkua yleisillä paikoilla tunnistamattomaksi naamioituneena saattaa olla erityisen tärkeä jostain ahdistavasta uskonnollisesta yhteisöstä irtaantuvalle. Kasvontunnistusteknologiaa on viranomaisten lisäksi myös yksityishenkilöiden, yksityisten yritysten ja mahdollisesti ulkomaalaisten tiedustelupalvelujen käytössä. Voisin kuvitella, että Jehovan todistajistakin olisi helpompaa erota, jos olisi ensin onnistunut muodostamaan suhteita muihin niin, ettei asia olisi tullut yhteisön tietoon. Myös esimerkiksi niin sanotusti kaapista ulos tulleiden, seksuaalivähemmistöihin kuuluvien romanien voi olla oman turvallisuutensa takia tärkeää estää tunnistetuksi tuleminen.
Itsenäisyyspäivän tapauksessa, jossa naamioitunut joukko työnsi naisen katuun, poliisi toimi mielestäni väärin. Jos poliisi ei voimassa olevien lakien mahdollistamalla tavalla puutu asioihin, niin ei mielestäni ole aihetta ainakaan lisätä puuttumismahdollisuuksia uusilla laeilla.
Jiipu Uusitalo @jiipuuusitalo.bsky.social on kirjoittanut: "Aivan jämerästi pormestarilta, mutta naamioitumiskielto on hätiköity reaktio: naamioituminen voi olla tärkee vaikka lestadiolaiselle, joka haluu osallistua pride-marssille, mutta sosiaaliset rangaistukset suvulta ja yhteisöltä on liian kovat."
EFF:n sivuilla julkaistun Matthew Guariglian ja Adam Schwartzin "Criminalizing Masks at Protests is Wrong" -kirjoituksen sisältö pätee mielestäni myös Suomessa.
Tuomas Enbuske kannattaa myös naamioituneena mielenosoittamisen sallimista. Hän on kirjoittanut Threadsissa: "Mun mielestä mielenosoituksissa pitäis voida esiintyä kasvot peitettynä. Se on tärkeä osa demokratiaa, sillä kaikki eivät voi näyttää mielipidettään avoimesti esim. oman yhteisön tai työnantajan suuttumisen takia, tai jopa vainon takia
Tietenkään en toivo minkäänlaisia natsimielenosoituksia, mutta kun ne lait koskevat sitten kaikkia. Ihmiset ovat hämmentävän nopeasti valmiita rajoittamaan perusvapauksia. Se, että monet suhtautuvat tähän niin välinpitämättömästi, kertoo etuoikeutetusta asemasta".
Tunnistamisen estäminen ei kuitenkaan ole ainoa syy, miksi ihmiset peittävät kasvojaan. Tässä viestissäni on muitakin asioita, joita mahdollisesti kannattaisi käyttää argumentteina naamioitumiskeskusteluissa. Minä vastustan naamioitumiskieltoja siksikin, että ne lisäisivät sosiaalisia paineita olla suojautumatta, vaikka niihin tulisi suojaimet salliva poikkeus.
Olen viime vuosina käyttänyt yleensä FFP2-hengityssuojaimia niin sanotusti ihmisten ilmoilla ollessani. Omankin kokemukseni perusteella ne estävät flunssat suurella todennäköisyydellä. Vuonna 2025 olen kolme kertaa saanut selvästi oireilevan flunssan silloin, kun olen ottanut tietoisen riskin ja käynyt tansseissa käyttämättä hengityssuojaimia. Terveysriskit, joilta ne suojaisivat, kuten ultraviolettisäteily, pienhiukkaset ja taudinaiheuttajat, ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus yleisillä paikoilla.
Toinen osa: Korona, fysiikka ja suojautuminen
COVID-19 ei ole muuttunut turvalliseksi perusterveillekään, vaikka akuutit oireet ovat nykyään yleensä lievempiä. Ilman tunnistettavia oireita tarttuvat variantit yleistyvät, jos oireilevat eristäytyvät kotiinsa. Sen sijaan sen aiheuttamien pitkäaikaisten terveyshaittojen vähentymiseen ei kohdistu samanlaista valintapainetta, jos ne johtuvat eri SARS-CoV-2-viruksen RNA:n osista kuin akuutit oireet.
Kun keväällä 2020 pelättiin aiheellisesti hengityssuojainten loppuvan terveydenhoidonkin käytöstä, niin valtiovalta ja valtamedia antoivat ymmärtää, että ne olisivat tavallisille ihmisille hyödyttömiä. Väärä käsitys on itsepintaisesti jäänyt monille.
Koronakriisin alussa käytin itse tekemiäni kangasmaskeja. Myöhemmin hankin KN95- ja FFP2-hengityssuojaimia. Nykyään käytän yleensä FFP3-suojaimia. Niiden suodatusteho säilyy yleensä paljon kauemmin kuin valmistajat ovat tarkoittaneet niitä käytettävän. Harmittaa, etten ole hoksannut sellaisia käyttää savulta suojautumiseen ennen koronakriisiä.
Lopulta kuitenkin suojainten elektreettikuitujen sähkövaraukset purkautuvat. Staattinen sähkö taivuttaa virtaavaa vettä, mikä on sikäli hämmästyttävää, että vesi on kokonaisuudessaan neutraalia. Tämä ilmiö selittää sen, että elektreettikuitujen negatiivinen varaus vetää positiivisten lisäksi myös neutraaleja ja heikosti negatiivisia hiukkasia.
Staattisen sähkön merkityksestä virusten tarttumisessa olen kirjoittanut.
Suojainten sisäpuolella pidän rei'itettyjä kahvinsuodatinpusseja niiden likaantumisen ehkäisemiseen. Sellaiset eivät paljoa lisää hengitysvastusta, mutta suojaavat kuitenkin suojainta eritteiltä. Ompelukoneella voi rei'ittää monta pussia samaan aikaan. En ymmärrä paljoa matematiikkaa, mutta hengityssuojainten toiminta perustuu sellaisiin fysiikan ilmiöihin, jotka ovat silmin nähden tuttuja arkielämästä ja joita voi hahmottaa mielikuvituksella. Olen julkaissut YouTubessa videon, jolla näytän, miten sähkösavukkeella voi testata maskeja.
Koronavaara ei ole ohi, eikä se tule todennäköisesti pitkään aikaan menemäänkään ohi. En kannata sitä, että yhteiskunta yleisesti pakottaisi tai edes suosituksilla patistaisi ihmisiä suojautumaan, mutta vahvasti toivon sitä, että hengityssuojaimia saisi käyttää normaalistikin ilman mitään erityistä hyväksyttävää perustetta. Voidaan myös kysyä: jos terveyssyyt ovat hyväksyttävä peruste, niin mikseivät myös uskonnollisen vakaumuksen tunnustaminen ja seksuaalisen huomion välttäminen olisi hyväksyttäviä syitä kasvojen peittämiseen?
Jos ihminen pilaa oman terveytensä, niin se on hänen oma asiansa, mutta istukkavaurioiden ja sikiön kasvun hidastumisen aiheuttaminen tai sosiaalisten paineiden lisääminen olla suojautumatta ajamalla kasvojenpeittokieltoa ei kuitenkaan ole samalla tavalla jokaisen oma asia. Aluksi voimakkaasti oireileva COVID-19-tauti tappoi yleensä vanhuksia. Nyt kun sen akuutit oireet ovat lievempiä ja vanhukset ovat yleensä saaneet rokotuksia, niin olisi ehkä heitä tärkeämpää suojata lapsia ja nuoria, koska se voi aiheuttaa pysyviä vaurioita kehoon. Erityisen tärkeää olisi mielestäni suojata odottavat äidit ja sikiöt.
Ira Hirvonen on kirjoittanut: "Te "vain flunssaiset" ihmiset todellisuudessa revitte verisuonistonne, immuunijärjestelmänne, elimenne, keuhkonne ja aivonne.
Tarkkaan en tiedä koronavaaran mittasuhteista, mutta ei se ole vain yksi flunssa muiden joukossa. Vaikka se ei aiheuta tällä hetkellä kansanterveydellistä hätätilaa, niin se on kuitenkin verrattavissa terveysongelmana liikalihavuuteen, ilmansaasteisiin, alkoholiin, tupakkaan ja muihin päihteisiin, mutta kuitenkin sillä erolla, että sille altistumiseen ei aina ole informoitua suostumusta, jollaista lapset eivät edes voi antaa.
Ilkka-Pohjalainen on kirjoittanut: "Kun seinäjokelainen Anniina Peltokangas, 24, liikkuu julkisilla paikoilla, hän saa osakseen vilkuilua ja viipyviä katseita. Joskus myös huuteluita:
Olen
kysynyt Googlen tekoälyltä: Lisäisikö yleinen naamioitumiskielto
sosiaalisia paineita olla pitämättä hengityssuojaimia, vaikka siihen
tulisi sellaiset salliva poikkeus?
Se vastasi:
"Kyllä, on mahdollista, että yleinen naamioitumiskielto, vaikka siihen sisällytettäisiin nimenomainen poikkeus hengityssuojaimille, lisäisi sosiaalisia paineita olla pitämättä niitä
.
Tässä on joitakin tähän johtavia psykologisia ja sosiaalisia mekanismeja:
Normien muutos: Laki luo uuden, vahvan yhteiskunnallisen normin, jonka mukaan kasvot pidetään näkyvissä. Vaikka hengityssuojainten käyttö olisi laillinen poikkeus, itse perusnormi korostaa kasvojen näkyvyyttä. Ihmiset saattavat tuntea painetta mukautua tähän uuteen "kasvot näkyvissä" -normiin.
Stigmatisaation riski: Koska kasvojen peittäminen olisi pääsääntöisesti kiellettyä ja rangaistavaa, hengityssuojaimia käyttävät henkilöt saattavat pelätä tulevansa leimatuiksi tai jopa virheellisesti luulluiksi lainrikkojiksi, jotka peittävät kasvonsa muista kuin sallituista syistä. Tämä pelko voi vähentää halukkuutta käyttää suojainta.
Perusteluvelvollisuus (koettu): Vaikka laki ei vaatisi aktiivista perustelua, henkilö, joka käyttää suojainta, saattaa kokea tarvetta perustella käytöstään muille tai kokea sosiaalista epämukavuutta, koska hän erottuu joukosta, joka ei käytä suojainta.
Viestinnän epäselvyys: Jos lain viesti on voimakkaasti "kasvojen peittäminen on väärin", terveysviranomaisten suositukset maskien käytöstä saattavat jäädä tämän voimakkaamman, lain luoman viestin varjoon tai ne voivat tuntua ristiriitaisilta.
Yksilön harkinta: Sosiaaliset paineet vaikuttavat yksilön harkintaan. Ihmiset tarkkailevat toisten käytöstä ja mukauttavat omaa toimintaansa sen mukaan. Jos suurin osa ihmisistä ei käytä maskeja (vaikka se olisi sallittua), uudet käyttäjät tuntevat todennäköisesti enemmän painetta olla käyttämättä niitä.
Käytännön kokemus muista maista, joissa tällaisia kieltoja on, on osoittanut, että lainsäädäntö voi vaikuttaa sosiaalisiin normeihin ja ihmisten käyttäytymiseen monimutkaisin tavoin, joskus tahattomasti."
Se vastasi:
"Kyllä, on mahdollista, että yleinen naamioitumiskielto, vaikka siihen sisällytettäisiin nimenomainen poikkeus hengityssuojaimille, lisäisi sosiaalisia paineita olla pitämättä niitä
.
Tässä on joitakin tähän johtavia psykologisia ja sosiaalisia mekanismeja:
Normien muutos: Laki luo uuden, vahvan yhteiskunnallisen normin, jonka mukaan kasvot pidetään näkyvissä. Vaikka hengityssuojainten käyttö olisi laillinen poikkeus, itse perusnormi korostaa kasvojen näkyvyyttä. Ihmiset saattavat tuntea painetta mukautua tähän uuteen "kasvot näkyvissä" -normiin.
Stigmatisaation riski: Koska kasvojen peittäminen olisi pääsääntöisesti kiellettyä ja rangaistavaa, hengityssuojaimia käyttävät henkilöt saattavat pelätä tulevansa leimatuiksi tai jopa virheellisesti luulluiksi lainrikkojiksi, jotka peittävät kasvonsa muista kuin sallituista syistä. Tämä pelko voi vähentää halukkuutta käyttää suojainta.
Perusteluvelvollisuus (koettu): Vaikka laki ei vaatisi aktiivista perustelua, henkilö, joka käyttää suojainta, saattaa kokea tarvetta perustella käytöstään muille tai kokea sosiaalista epämukavuutta, koska hän erottuu joukosta, joka ei käytä suojainta.
Viestinnän epäselvyys: Jos lain viesti on voimakkaasti "kasvojen peittäminen on väärin", terveysviranomaisten suositukset maskien käytöstä saattavat jäädä tämän voimakkaamman, lain luoman viestin varjoon tai ne voivat tuntua ristiriitaisilta.
Yksilön harkinta: Sosiaaliset paineet vaikuttavat yksilön harkintaan. Ihmiset tarkkailevat toisten käytöstä ja mukauttavat omaa toimintaansa sen mukaan. Jos suurin osa ihmisistä ei käytä maskeja (vaikka se olisi sallittua), uudet käyttäjät tuntevat todennäköisesti enemmän painetta olla käyttämättä niitä.
Käytännön kokemus muista maista, joissa tällaisia kieltoja on, on osoittanut, että lainsäädäntö voi vaikuttaa sosiaalisiin normeihin ja ihmisten käyttäytymiseen monimutkaisin tavoin, joskus tahattomasti."
Ira Hirvonen on kirjoittanut: "Te "vain flunssaiset" ihmiset todellisuudessa revitte verisuonistonne, immuunijärjestelmänne, elimenne, keuhkonne ja aivonne.
Tarkkaan en tiedä koronavaaran mittasuhteista, mutta ei se ole vain yksi flunssa muiden joukossa. Vaikka se ei aiheuta tällä hetkellä kansanterveydellistä
Olen kysynyt Googlen tekoälyltä: Lisäisikö yleinen naamioitumiskielto sosiaalisia paineita olla pitämättä hengityssuojaimia, vaikka siihen tulisi sellaiset salliva poikkeus?
Se vastasi:
"Kyllä, on mahdollista, että yleinen naamioitumiskielto, vaikka siihen sisällytettäisiin nimenomainen poikkeus hengityssuojaimille, lisäisi sosiaalisia paineita olla pitämättä niitä
.
Tässä on joitakin tähän johtavia psykologisia ja sosiaalisia mekanismeja:
Normien muutos: Laki luo uuden, vahvan yhteiskunnallisen normin, jonka mukaan kasvot pidetään näkyvissä. Vaikka hengityssuojainten käyttö olisi laillinen poikkeus, itse perusnormi korostaa kasvojen näkyvyyttä. Ihmiset saattavat tuntea painetta mukautua tähän uuteen "kasvot näkyvissä" -normiin.
Stigmatisaation riski: Koska kasvojen peittäminen olisi pääsääntöisesti kiellettyä ja rangaistavaa, hengityssuojaimia käyttävät henkilöt saattavat pelätä tulevansa leimatuiksi tai jopa virheellisesti luulluiksi lainrikkojiksi, jotka peittävät kasvonsa muista kuin sallituista syistä. Tämä pelko voi vähentää halukkuutta käyttää suojainta.
Perusteluvelvollisuus (koettu): Vaikka laki ei vaatisi aktiivista perustelua, henkilö, joka käyttää suojainta, saattaa kokea tarvetta perustella käytöstään muille tai kokea sosiaalista epämukavuutta, koska hän erottuu joukosta, joka ei käytä suojainta.
Viestinnän epäselvyys: Jos lain viesti on voimakkaasti "kasvojen peittäminen on väärin", terveysviranomaisten suositukset maskien käytöstä saattavat jäädä tämän voimakkaamman, lain luoman viestin varjoon tai ne voivat tuntua ristiriitaisilta.
Yksilön harkinta: Sosiaaliset paineet vaikuttavat yksilön harkintaan. Ihmiset tarkkailevat toisten käytöstä ja mukauttavat omaa toimintaansa sen mukaan. Jos suurin osa ihmisistä ei käytä maskeja (vaikka se olisi sallittua), uudet käyttäjät tuntevat todennäköisesti enemmän painetta olla käyttämättä niitä.
Käytännön kokemus muista maista, joissa tällaisia kieltoja on, on osoittanut, että lainsäädäntö voi vaikuttaa sosiaalisiin normeihin ja ihmisten käyttäytymiseen monimutkaisin tavoin, joskus tahattomasti."
On monia muitakin tartuntatauteja kuin COVID-19, joilta voi suojautua hengityssuojaimilla.
Ira Hirvonen on kirjoittanut:
Minulla on sellainen käytännön hyötykin ollut maskeista, että ne peittävät ongelmanani olevan itsekseen puhumisen.
Länsi-Saharassa tuaregeilla on ollut sellainen tapa, että miehet peittävät kasvonsa, mutta naiset eivät. Voidaan kysyä: Jos niqabit alistavat naisia, niin alistavatko lithamit miehiä?
Jotkut sanovat niqabien käyttäjien olevan pelottavia. Pelon tunteet eivät kuitenkaan useinkaan perustu rationaaliseen riskianalyysiin. Jos asiaa ajatellaan järjellä, niin niqabia pitävä nainen on Suomessa todennäköisesti turvallisempi lähellään oleville kuin tavallisesti pukeutunut suomalainen. Muslimit eivät yleensä käytä väkivaltaisuutta aiheuttavaa alkoholia, musliminainen ei todennäköisesti halua koskea varsinkaan vieraisiin miehiin, ja nenän ja suun edessä oleva kangas pienentää infektioiden tarttumisriskiä.
Minullakin FFP2- ja FFP3-hengityssuojainten käyttö on kompromissi. P3-hiukkassuodattimella varustettu elastomeerinaamari suojaisi varmemmin, mutta olen arvioinut, että sellainen olisi liian pelottava. Läpinäkyviä suojaimia, joiden läpi näkee kokonaan kasvot ilmeineen, on saatavilla ja niitä voisi kehittää, mutta pelkään sellaistenkin pelottavan. Kinkybileissä toki uskaltaa pitää kaasunaamaria tai erikoisempiakin maskeja.Amnesty kannattaa ja minäkin kannatan pakottavan kontrollin kriminalisointia. Se olisi mielestäni paras ratkaisu siihen ongelmaan, että musliminaisia saatettaisiin pakottaa käyttämään niqabeja tai eristäytymään kotiinsa.
Koronakriisissä rupesin kokoamaan koronavinkkejä
Tuntuu, ettei naamioitumiskieltokeskusteluis
Niqab olisi ainakin erinomainen aurinkosuojapuku. Ultraviolettisäteily aiheuttaa nenänpäähän tulevaa tyvisolusyöpää. Aurinkovoide ei suojaisi kasvoja säteilyltä niin hyvin kuin maski.
Olen julkaissut Kansalaiskeskustelu.fi-blogial
Sisäministeri Mari Rantanen on sanonut huntukieltoa välttämättömäksi. Se on kuitenkin epämääräinen ilmaisu, jos ei samalla ilmaista, mitä ajatellen jokin on välttämätöntä. Islamisoitumisen estämiseksi burkakieltoa ei ainakaan välttämättä tarvita, koska on paljon maita, joissa ei sellaista ole, mutta joissa muslimeja on vain vähän. Enemmänkin ajattelen niin, että islamisoitumista on helpompi vastustaa, jos muslimit näyttävät muslimeilta.
Tuomas Tähti on kirjoittanut 5. helmikuuta 2020: "Perussuomalaisten
Nuorten Rahvas-lehden uusimmassa numerossa julkaistiin
mielipidekirjoitukseni "Burkakielto ei edistäisi islam-kriittisyyttä".
Perustelen siinä lyhyesti, miksi burkakielto ei ole hyvä tavoite. Saa
jakaa!"En sellaista kannata, mutta jos välttämättä halutaan lainsäädännöllä kiusata muslimeja, niin minulle sopisi paljon mieluummin hiusten ja päälaen peittämisen kieltäminen julkisissa sisätiloissa kuin kasvojen peittämisen kieltäminen. En itse yleensä pidä sisällä päähineitä, mutta hengityssuojaimia olen usein pitänyt altistuessani tuntemattomien uloshengittämälle ilmalle. Muslimioppineista paljon suurempi määrä pitää naisten hiusten peittämistä pakollisena kuin naisten kasvojen peittämistä. Minä taas ajattelen, ettei minun hiuksiani tarvitse suojata, koska ne ovat elotonta ainetta eivätkä elävää kudosta. Jos iho on ehjää, niin päälaella ei myöskään ole sellaisia kohtia, joihin taudinaiheuttajat pääsisivät helposti tarttumaan.
Yleisesti vältän "pitäisi"-väitteitä, koska huippufilosofitkin ovat erimielisiä siitä, onko mitään objektiivista moraalia olemassa. En kiistä enkä myönnä niin sanottua Humen giljotiinia. Politiikassa sanon siksi mieluummin, mitä toivon tai mitä tarvitaan, kuin mitä pitäisi tehdä. Gallupeissakin toivoisin kysyttävän mieluummin toiveita kuin esitettävän pitäisikö-kysymyksiä.
Seuraavana esitän ideoita kokoontumisten turvallisuuden parantamiseen:
Kun naamioituminen on pääsääntöisesti sallittua kaikille avoimissa mielenosoituksissa, niin niitä valvomaan voisi laittaa naamioituneita, siviiliasuisia poliiseja. Jos taas naamioituminen olisi pääsääntöisesti kiellettyä, kielto koskisi väistämättä myös heitä, sillä poikkeuksen käyttäjä paljastaisi itsensä pelkästään maskia pitämällä. Mielestäni siviiliasuisten poliisien ei kuitenkaan sopisi tekeytyä mielenosoittajiksi eikä vastamielenosoittajiksi, mutta he voisivat näyttää kuitenkin tapahtumaa muuten vain kiinnostuneina seuraavilta yksityishenkilöiltä, jotka eivät ottaisi kantaa sen aiheeseen.
Ajattelen, että väkivaltaa julkisilla paikoilla tapahtuneissa kokoontumisissa tehneille voisi asettaa vaikka määräaikaisen kiellon mennä sellaisiin jatkossa. Se olisi mielestäni parempi kuin se, että poistettaisiin oikeus osoittaa mieltä naamioituneena sellaisilta, jotka eivät halua tehdä rikoksia. Poliisi voisi satsata nykyistä enemmän resursseja niiden valvontaan. Jos poliiseja ei riitä, niin voitaisiin käyttää järjestyksenvalvojia.
Voisi
hankkia sellaisia käsin heitettäviä väripalloja naamioituneena
väkivaltaa tekevien merkitsemiseen, mitä käytetään kaupoissa
myymälävarkaiden merkitsemiseen Japanissa. Käsin heitettävät, maalia sisältävät pallot ovat kamppailutilanteissa silmille turvallisempi vaihtoehto kuin esimerkiksi paintball-merkkaimet. Pesäpallon kokoiseen palloon sopii myös paljon enemmän maalia kuin .68 kaliiperin värikuulaan.
Voitaisiin hankkia drooneja kuvaamaan tapahtumia. Samat droonit saattaisivat soveltua sekä kokoontumisten valvontaan että maanpuolustukseen. Aseellisen konfliktin aikana niitä saatetaan tarvita paljon, koska ne olisivat silloin kulutustavaraa. Osallistujat voitaisiin velvoittaa pitämään tunnistenumerollisia käsivarsinauhoja. Tieto siitä, mitä numeroa kukakin on käyttänyt, voitaisiin hävittää, kun tapahtuma on mennyt ongelmitta ohi.
Minullekin sopisi, jos rikoslain laitonta naamioitumista koskevasta pykälästä poistettaisiin sana "ilmeinen" niin kuin poliisitarkastaja Konsta Arvelin esitti A-studiossa. Voitte kysyä minulta tästä aiheesta lisää. Minulla on paljon kokemustietoa maskien pitämisestä. Seuraan myös paljon sosiaalisessa mediassa muita, jotka käyttävät sellaisia. Facebookiin olen perustanut "Ei naamioitumiskieltoa Suomeen" -ryhmän. Kirjoittelen sinne lisää aiheeseen liittyviä ideoita ja ajatuksia siitä, kuinka julkisilla paikoilla tapahtuvien yleisötilaisuuksien turvallisuutta voitaisiin parantaa.
Parhain terveisin ja hyvää kesää,
Aaro Kustaanheimo
P.S. Luulen, että vastamielenosoittamista tehokkaampi tapa vastustaa sinimustia olisi kiertää heidän kulkueensa kaukaa. Kulkueilla on tarkoitus saada huomiota. Jos ei olisi, niin niitä järjestettäisiin niin syrjässä, ettei niitä tultaisi häiritsemäänkään. Osalla heistä saattaa olla ollut vain toiveena päästä käyttämään väkivaltaa, jonka tekosyyksi voisi kelvata itsepuolustus, ilman mitään poliittista motiivia. Siihen viittaa se, että heissä on samoja henkilöitä, jotka ovat olleet mukana jalkapallohuliganismissa, joka on selkeämmin itsetarkoituksellista tappelemista. Ymmärrän entisenä vihaisena nuorena, miksi jotkut ihmiset tykkäävät sellaisista touhuista.
