Aihe: Kasvojen peittämistä koskeva lakialoite LA 14/2026 vp
Arvoisa sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Antti Lindtman!Olin lähettänyt Teille viestin 21.5.2026. Siihen on monia syitä, miksi vastustan naamioitumiskieltoja. Olen huolissani terveydestä ja yksityisyydestä. Toki sekin vaikuttaa, että itse tykkään käyttää maskeja. Nyt olen myös tutustunut lakialoitteeseen LA 14/2026 vp ja kommentoinut sitä tässä uudessa viestissä, jossa on valtavissa kaarevissa lainausmerkeissä kopiot lakialoitteesta ja lähetekeskustelun pöytäkirjasta. Toivon, että voisin keskustella huomenna Stellassa Teidän kanssanne tästä aiheesta. Kommenttini kopioiden sisällä ovat lihavoituna, kursivoituna ja kulmalainausmerkeissä. Viestini lopussa asiaa vaihtoehtoisista keinoista mielenosoitusten turvallisuuden lisäämiseen.
”Pöytäkirjan asiakohta PTK 95/2026 vp Täysistunto Torstai 8.10.2026 klo 16.00—20.34
11. Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun 13 a §:n muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
LakialoiteLA 14/2026 vpJouni Ovaska kesk ym.
Lähetekeskustelu
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:
Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan.
Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun asti, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Esittelypuheenvuoro, edustaja Ovaska, olkaa hyvä.
Keskustelu
19.12
Jouni Ovaska kesk
(esittelypuheenvuoro)
:
Arvoisa rouva puhemies! Tämän lakialoitteen tavoitteena on vahvistaa turvallisuutta, yhteiskuntarauhaa ja kaikkien oikeutta osallistua julkiseen keskusteluun ilman väkivallan tai pelottelun uhkaa. Suomi on yhteiskunta, joka rakentuu luottamukselle. Meillä on vahva kokoontumisvapaus ja oikeus osoittaa mieltä. Nämä oikeudet eivät kuitenkaan voi tarkoittaa oikeutta piiloutua tietoisesti vastuulta silloin, kun julkisissa tilaisuuksissa on tarkoituksena käyttäytyä väkivaltaisesti, uhkailla tai vahingoittaa omaisuutta.
Lakialoitteen taustalla ovat viime vuosien kokemukset tilanteista, joissa naamioituneet henkilöt ovat osallistuneet väkivaltaan ja järjestyshäiriöihin. Esimerkkinä voidaan mainita Tampereen vuoden 2026 vappukulkue, jossa vastamielenosoittajaan kohdistuneen pahoinpitelyn tutkinta vaikeutui poliisin mukaan olennaisesti siksi, että epäillyt olivat peittäneet kasvonsa. [Pia Lohikosken välihuuto]
Lakialoitteessa on perustellusti arvioitu, ettei nykyinen lainsäädäntö anna viranomaisille riittäviä mahdollisuuksia puuttua tilanteisiin ennakoivasti, ja jos lainsäädännössä on puutteita, pitää ne silloin korjata. Keskeinen ongelma nykyisessä lainsäädännössä on se, että rangaistavuus edellyttää väkivallalta ”ilmeistä tarkoitusta”, kuten rikoslakiin on kirjattu. Poliisi on todennut, että silloin on usein mahdotonta osoittaa tällaista tarkoitusta ennen kuin vahinko on jo ehtinyt tapahtua. Silloin reagointi on tapahtunut liian myöhään. Siksi lakialoite lähtee ajatuksesta, että turvallisuutta on rakennettava ennalta ehkäisemällä.
Lakialoitteen esityksillä olisi kolme konkreettista hyötyä.
Ensinnäkin se vahvistaisi turvallisuutta. Kun julkisissa kokoontumisissa ihmiset ovat tunnistettavissa, väkivallan, vandalismin ja järjestyshäiriöihin ryhtymisen kynnys nousee. Yksilöllinen vastuu säilyisi näkyvissä myös osana isompaa joukkoa. »Kommenttini: Kaikissa mielenosoituksissa, joissa on esiinnytty naamioituneena, ei ole esiintynyt väkivaltaa. Esimerkiksi valkohaalareilla ei ole ollut, vaikka he ovat käyttäneet valkoisia naamareita. Väkivallan estämiseen mielenosoituksissa olisi myös paljon muitakin keinoja kuin naamioitumiskieltoa. Ranskassa, jossa naamioitumiskielto on, kielto ei ole estänyt naamioitumista, väkivaltaa, eikä naamioituneena tehtyä väkivaltaa. Mielenosoituksissa on myös tarkoitus normaalisti ilmaista mielipide eikä tehdä väkivaltaa.»
Lakialoitteessa esitetyt lainsäädäntömuutokset parantaisivat myös poliisin mahdollisuuksia ylläpitää järjestystä. Poliisille annettaisiin nykyistä selkeämmät toimivaltuudet puuttua tilanteisiin jo ennen kuin ne kärjistyvät väkivallaksi. Se helpottaisi myös rikosten selvittämistä ja tekijöiden saattamista vastuuseen.
Aloite suojaisi myös rauhanomaisia mielenosoittajia. Valtaosa suomalaisista käyttää kokoontumisvapauttaan vastuullisesti ja lainmukaisesti. Heidän oikeutensa osallistua mielenosoituksiin ei saa vaarantua sen vuoksi, että pieni joukko käyttää naamioitumista väkivallan tai häiriöiden välineenä. »Naamioitumisen salliminen ei rajoita mahdollisuuksia osallistua mielenosoitukseen. Vastamielenosoittaminenkin on turvallista, jos pitää turvavälin.»
Arvoisa puhemies! Aloitteessa ei pyritä rajoittamaan sananvapautta tai kokoontumisvapautta. Päinvastoin tavoitteena on turvata kyseisten perusoikeuksien turvallinen käyttö. Siksi laissa säilytettäisiin myös poikkeukset sellaisille tilanteille, joissa kasvojen peittäminen on välttämätöntä esimerkiksi terveydellisistä syistä tai olennainen osa mielenosoituksen taiteellista tai symbolista ilmaisua eikä siihen liity uhkaavaa tai väkivaltaista käyttäytymistä. »Sana välttämätön on lääketieteellisen ja juridisen tulkinnan kannalta haastava ilmaisu. En usko sen automaattisesti takaavan oikeutta käyttää hengityssuojaimia aina silloin, kun niistä saattaa olla hyötyä terveydelle ennaltaehkäisevästi. Sellaiset vaarat, joilta suojautumiseen tarvitaan hengityssuojaimia (kuten ilmavälitteiset virukset ja syöpävaaralliset pienhiukkaset), ovat yleensä näkymättömiä. Niistä ei myöskään ole aina yksittäisellä ihmisellä tilannekohtaisesti sellaista todistettavaa tietoa, jota sanan ”välttämättömyys” perustelemiseen saatettaisiin vaatia..»
Demokratia ei tarvitse naamioita. »Kommenttini: Väite, ettei demokratia tarvitse naamioita ei myöskään pidä paikkansa. Vaaleissa on aiheellisesti vaalisalaisuus. Sveitsissä on myös sitovissa kansanäänestyksissä asiakysymyksistä äänestyssalaisuus. Kaiken ei tarvitse olla demokratiassa avointa. Päin vastoin monet asiat on aihetta pitää salaisina. Myöskin esimerkiksi Jehovan todistajiin kuuluvan voi olla tärkeää estää tunnistaminen poliittisia oikeuksia käyttäessä, ettei tulisi erotetuksi ja kartetuksi.» Demokratia tarvitsee avoimuutta, vastuullisuutta ja turvallisuutta. Tällä lakialoitteella vahvistetaan näitä kaikkia kolmea. Siksi toivon, että aloitteeseen suhtaudutaan myönteisesti ja se käsitellään valiokunnassa. Aloitteen on allekirjoittanut yhteensä 22 kansanedustajaa viidestä eduskuntapuolueesta.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:
Edustaja Garedew.
19.16
Kaisa Garedew ps :
Arvoisa puhemies! Kommandopipot, burkat ja niqabit eivät kuulu suomalaiseen katukuvaan, ja ne tulisi kieltää julkisilla paikoilla.
Nykyisessä maailmanajassa on varauduttava ennalta kaikkiin tilanteisiin entistä paremmin, myös väkivallan uhkaan yleisissä tapahtumissa, mielenosoituksissa ja ihan kaduillakin. Viime vuosien aikana on käynyt selväksi, että pelkkä rikoslain naamioitumiskielto ei enää ole riittävä pelote estämään väkivaltaa. Tekijöiden saaminen vastuuseen on erittäin vaikeaa, jos heitä ei pysty tunnistamaan. Samalla linjalla ovat perussuomalaiset oikeusministeri Leena Meri ja sisäministeri Mari Rantanen, jotka ovat tällä kaudella muutenkin tehneet todella tärkeää työtä suomalaisten turvallisuuden parantamiseksi.
Sen sijaan, että pelkkää mielenosoituksia koskevaa kasvojen peittämisen kieltoa tarkennettaisiin, kuten tässä useiden eri puolueiden edustajien lakiesityksessä ehdotetaan, pitäisi laista tehdä vielä tiukempi ja naamioituminen kieltää kokonaan julkisissa paikoissa ja kouluissa. Lisäksi sen tulee päteä myös musliminaisten käyttämiin burkiin ja niqabeihin. Kasvot peittävät vaatteet ovat merkki naisten alistetusta asemasta, mikä ei todellakaan kuulu suomalaiseen kulttuuriin. »Kommenttini: Tuaregeilla on ollut sellainen tapa, että miehet peittävät kasvonsa. Ovatko miesten lithamit merkki miehen alistetusta asemasta, jos niqabit ovat merkki naisen alistetusta asemasta? Se, että miehet voivat peittää kasvonsa omasta tahdostaan, osoittaa mielestäni, että naisetkin voivat.»Tämä ei ole mikään Iran, missä naisia voi vaatia käyttämään huntua raipaniskujen uhalla. »Kommenttini: Iranissa naisia on rangaistu valtion toimesta hiusten peittämättä jättämisestä. Kasvojen peittäminen ei ole ollut siellä pakollista muuten kuin poikkeustapauksissa, kuten koronakriisin aikana.» Meidän on tehtävä maahanmuuttajille selviksi, että täällä eletään maan tapojen mukaan ja naiset ovat tasa-arvoisia miesten kanssa eikä heitä tarvitse niin sanotusti suojella piilottamalla heidät kaapujen taakse tai alle. Lisäksi kyse on tietysti turvallisuudesta. Emme voi olettaa, että ainoastaan miehet kykenevät tekemään islamistisia terrori-iskuja tai muita rikoksia. Esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa myös naiset ovat tehneet ja suunnitelleet jopa terrori-iskuja.
On todella hyvä suunta, että ainakin Vantaa, Espoo, Lahti ja eilen uusimpana Helsinki ovat jo päättäneet kieltää kasvot peittävät hunnut ja naamiot kouluissa turvallisuussyistä. Päätös ehkäisee myös tätä roadman-kulttuuriin ja jengeihin liittyvää rikollisuutta. Helsingissä kielto tulee koskemaan myös varhaiskasvatusta. Se itsessään on erittäin järkyttävää ja surullista, että pieniä tyttöjä ylipäätään hunnutetaan. Mielestäni se on tosi sairasta ja lapsille vahingollista. Lisäksi kaupunki tulee vaatimaan, että myös päiväkodista lapsiaan hakevat vanhemmat täytyy pystyä tunnistamaan. Tämä on erittäin tärkeä päätös.
Arvoisa puhemies! Toivottavasti julkisia paikkoja koskevalle naamioitumiskiellolle saadaan hallituksessa yksimielisyys, jotta se ehdittäisiin vielä hoitaa kuntoon tällä hallituskaudella. Perussuomalaisten tahtotilasta tämä ei varmastikaan jää kiinni, sillä olemme tätä kannattaneet jo paljon aiemminkin. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:
Edustaja Hänninen.
19.19
Juha Hänninen kok :
Arvoisa puhemies! Maassa maan tavalla. Tämän lakialoitteen taustalla on aito ja korostunut huoli ihmisten turvallisuudesta, yhteiskuntarauhasta ja siitä, että jokainen voi osallistua julkiseen keskusteluun ja mielenosoituksiin ilman väkivallan tai pelottelun uhkaa. Olemme tänäkin vuonna nähneet useita pysäyttäviä tapauksia, joissa kasvonsa peittäneet henkilöt, anarkistit, ovat osallistuneet väkivaltaan tai järjestyshäiriöihin ja joissa tekijöiden tunnistaminen on ollut vaikeaa. »Kommenttini: Maassa maan tavalla ei mielestäni ole hyvä peruste uusien kieltojen tai pakkojen säätämiseen. Suomessa on myös ollut esimerkiksi sellainen aika, jolloin on ollut maan tapa, että suurin osa miehistä tupakoi, ja sellainenkin aika, jolloin on ollut tapana käyttää asbestia rakentamisessa. Pitämällä sopivasti etäisyyttä, voi vastamielenosoittaa turvallisesti naamioituneillekin.»
Arvoisa puhemies! Suomessa kokoontumisvapaus on keskeinen osa demokratiaa. Jokaisella on oikeus ilmaista mielipiteensä, järjestää mielenosoituksia ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Juuri siksi meidän on huolehdittava myös siitä, että nämä tilaisuudet pysyvät turvallisina sekä osallistujille että sivullisille. »Kommenttini: Vaatimus tunnistettavuudesta vaarantaa osalla ihmisistä oikeuden mielipiteen ilmaisemiseen. Tärkeät asiat voivat olla sellaisia, ettei niitä voi turvallisesti omalla nimellä sanoa.» Tässä aloitteessa keskeinen ajatus on, että tunnistettavuus lisää vastuuta omasta toiminnastaan. Sen mukaan kasvojen peittäminen heikentää mahdollisuuksia ehkäistä väkivaltaa, vaikeuttaa rikosten selvittämistä ja voi madaltaa kynnystä lainvastaiseen toimintaan joukossa. Siksi sen tavoitteena on vahvistaa luottamusta siihen, että mielenosoitukset ja muut yleisötapahtumat voidaan järjestää turvallisesti ja järjestäytyneesti puuttumalla juuri naamioituna osallistumiseen.
Arvoisa puhemies! Turvallisuuden näkökulmasta on perusteltua arvioida, ovatko nykyiset keinot riittäviä muuttuneessa toimintaympäristössä. Samaan aikaan meidän on kuitenkin huolehdittava siitä, että mahdolliset muutokset kunnioittavat kokoontumisvapautta, sananvapautta ja muita perusoikeuksia. Demokratian vahvuus on siinä, että pystymme yhtä aikaa varmistamaan sekä turvallisuuden että kansalaisten oikeudet. Siksi pidän tärkeänä, että tätä lakialoitetta tarkastellaan huolellisesti valiokuntakäsittelyssä. Kysymys ei ole vain naamioitumisesta, vaan myös laajemmin siitä, miten ylläpidämme yhteiskuntarauhaa, ehkäisemme väkivaltaa ja vahvistamme ihmisten turvallisuudentunnetta julkisessa tilassa. Se on meidän kansanedustajien tärkein tehtävä.
Arvoisa puhemies! Julkisten tilaisuuksien ja mielenosoitusten tulee olla paikkoja, joissa mielipiteitä voidaan ilmaista rohkeasti mutta rauhanomaisesti. Kaikkien tulee voida osallistua niihin ilman pelkoa väkivallasta tai häirinnästä, ja juuri siksi lakialoitteen tavoite on ymmärrettävä ja tärkeä. »Kommenttini: On ihmisiä, jotka saattavat joutua väkivallan kohteeksi sen seurauksena, että ovat tulleet tunnistetuiksi mielenosoituksessa. Aloite kaventaisi sellaisten oikeuksia.» Siksi kannatan tätä aloitetta. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:
Edustaja Vornanen poissa. Edustaja Rasinkangas.
19.24
Merja Rasinkangas ps :
Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on edustaja Ovaskan aloite, jonka tarkoituksena on taata jokaiselle oikeus turvallisuuteen ilman väkivallan tai omaisuuden vahingoittamisen uhkaa mielenosoituksissa ja muissa julkisissa tilaisuuksissa. »Kommenttini: Kuten edellä olen kommentoinut, niin aloite voi vähentäisi mahdollisuuksia turvalliseen mielipiteiden ilmaisemiseen.» Naamioitumisen kiellon tiukentamisella voitaisiin ennalta ehkäistä häiriöitä ja vahvistaa luottamusta siihen, että julkiset tilaisuudet ja mielenosoitukset voivat toteutua turvallisesti ja järjestäytyneesti. »Kommenttini: Mielenosoitusten turvallisuuden lisäämiseen olisi muitakin keinoja kuin naamioitumisen kieltäminen.»
Kannatan aloitetta, mutta pidän aloitteen soveltamisalaa liian kapeana. Omasta mielestäni julkisella paikalla ei tulisi sallia naamioitumista ollenkaan. »Kommenttini: On ihmisiä, joiden saattaa olla tarpeellista estää tunnistetuksi tuleminen julkisilla paikoilla liikkuessa, kuten esimerkiksi jostain pakottavaa kontrollia käyttävisä uskonyhteisöistä eronneet. Julkisilla paikoilla on usein myös sellaisia terveysriskejä, joilta suojautumiseen tarvitaan esimerkiksi aurinkolaseja ja hengityssuojaimia.»
Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaiset ministerit Meri ja Rantanen ovat esittäneet, että naamioituminen kiellettäisiin julkisilla paikoilla kokonaan. Tätä kannatan itsekin.
Samaan aikaan pidän myös röyhkeänä ja oikeuden halventamisena sitä, että meillä oikeudessa voidaan peittää kasvot. Tästä olen jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen, joka tähtää kasvojen peittämisen kieltämiseen oikeussalissa.
Tämän lisäksi kouluissa ei tulisi sallia kasvojen peittämistä, ja esimerkiksi erilaiset uskonnolliset huivit eivät kuulu kouluihin. Muutenkaan Suomessa ei tule katsoa läpi sormien naisvihamielisten ja alistavien kulttuurien tapoja uskonnonvapauden nimissä. Näistä huonoista kulttuurisista tavoista esimerkkinä tyttöjen sekä naisten silpominen ja pakkoavioliitot ovat esimerkkejä. On erinomaista, että naisten sukuelinten silpominen ja pakkoavioliitot on kriminalisoitu vihdoin tällä hallituskaudella perussuomalaisen oikeusministeri Meren johdolla. Kiitos hänelle siitä.
Arvoisa puhemies! Lakialoite itsessään on hyvä mutta liian kapea-alainen. Kiitos edustaja Ovaskalle asian nostamisesta keskusteluun. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:
Edustaja Sillanpää.
19.26
Pia Sillanpää ps :
Arvoisa puhemies! Lyhyesti otan tässä kantaa sen verran, että mielestäni on aivan aiheellista selvittää, voisiko tätä naamioitumista kaiken kaikkiaan kieltää turvallisuussyistä yleisillä paikoilla. Sitäkin tärkeämpää tässä yhteiskunnassa olisi kieltää naisia alentavat burkat ja niqabit, jotka yleisestikin liitetään musliminuskontoon. Tässä maassa kaikilla tytöillä ja naisilla pitää olla turvallinen olo niin kotona kuin julkisilla paikoilla ilman, että kasvot pitäisi peittää näiden huivien ja kaapujen avulla. »Kommenttini: Hengityssuojain saattaa peittää kasvoista yhtä paljon kuin niqab ja aurinkolasien kanssa enemmän. Jos niiden pitäminen kielletään, niin ihmisiä velvoitettaisiin altistamaan itsensä terveysriskeille»
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:
Edustaja Lohikoski.
19.27
Pia Lohikoski vas :
Arvoisa rouva puhemies! En ollut ajatellut tästä käyttää puheenvuoroa, mutta kuuntelin keskustelua, ja muutama kommentti lienee paikallaan.
Tämän aloitteen esittelijä, edustaja Ovaska, totesi esittelypuheenvuorossaan, että aloite lähti liikkeelle Tampereen vappukulkueen tapahtumista. Täytyy täsmentää, että tämä Tampereen vappukulkue ei ollut perinteinen työväen vappukulkue, millä nimellä olemme tottuneet vappumarsseja kutsumaan, vaan tämä oli äärioikeiston järjestämä vappukulkue Tampereella. Tämä oli Sinimustan Liikkeen järjestämä Valkoinen vappu -niminen tapahtuma.
Edustaja Hänninen aloitti puheensa sanoilla ”maassa maan tavalla”, ja tämän pitäisi koskea myös Sinimustan Liikkeen naamioituneita väkivaltaisia mielenosoittajia ja marssijoita. Poliisi joutui vappupäivän tapahtumien jälkeen aloittamaan tutkinnan kolmesta erillisestä pahoinpitelystä, ja vakavimmassa ja eniten julkisuutta saaneessa tapauksessa Hämeenkadulla, Tampereella, tämän Sinimustan Liikkeen mielenosoittajat kaatoivat katuun vastamielenosoittajan, repivät hänen banderollinsa, ja tätä naista — huom. naista — potkaistiin päähän. Poliisilla oli vaikeus tunnistaa tätä Sinimustan Liikkeen väkivaltaista äärioikeistolaista väkivallan tekijää nimenomaan naamioitumisen takia, ja on tärkeää, että tällaiset tapaukset todella saadaan kitkettyä. — Kiitos. »Kommenttini: Tässä tapauksessa vastamielenosoittaja tunkeutui itse tahallaan kulkueeseen. Jos hän olisi pitänyt turvavälin, niin hän ei olisi joutunut väkivallan kohteeksi. En varmasti tiedä, mutta vahvasti epäilen, että sinimustien kulkueissa naamioituneena väkivaltaa tehneillä on ollut tarkoitus sillä tavoin edistää naamioitumiskiellon säätämistä. Jos niin on, niin LA 14/2026 vp antaisi toteutuessaan signaalin, että poliittisia tavoitteita kannattaa ajaa tekemällä rikoksia. Kansalainen on kirjoittanut Sinimustan Liikkeen Lauri Hokkasen sanoneen: " – Tätä samaa lakimuutosta on yritetty parikymmentä vuotta sitten, mutta silloinen vasemmistohallitus torppasi sen. Itse koen, että meille olisi tästä enemmän hyötyä, kuin haittaa."»
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:
Meillä alkaa lähestyä se aika, kun tähän varattu ”tällä erää” -keskusteluaika on loppunut, joten minä kysyisin edustajilta Lyly ja Ovaska, onko paikalla pidettävät puheenvuorot. [Lauri Lyly: Kyllä! Jouni Ovaska nyökkää.] — Edustaja Lyly.
19.29
Lauri Lyly sd :
Arvoisa rouva puhemies! Olen allekirjoittanut tämän edustaja Ovaskan aloitteen ja kannatan tätä tilannetta. Suomessa pitää mieltä pystyä ilmaisemaan niin, että näyttää omat kasvonsa. Minusta se on se peruslähtökohta. Kun näitä asioita käsitellään Suomessa ja ollaan eri mieltä jostain asiasta tai kannatetaan jotain asiaa, niin kyllä se pitää kasvoilla pystyä näyttämään. »Kommenttini: Perusteet sille, miksi aikoinaan ei kriminalisoitu naamioitumista julkisissa tilaisuuksissa silloin, kun ei ole ilmeisenä tarkoituksena ryhtyä väkivaltaan tai omaisuuden vahingoittamiseen, ovat päteviä edelleen.
Se, että mielipiteensä saa ilmaista anonyymisti ja että henkilöitäkin saa arvostella nimeltä myös nimettömänä, osaltaan ennaltaehkäisee yhteiskunnan muuttumista sellaiseksi, jossa mielipiteen ilmaiseminen omalla nimellä saattaa olla vaarallista. Rauhanomaisessakin mielenosoituksessa Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäystä vastaan tarvitaan tunnistamisen estäviä naamareita, jos osallistujat ovat Venäjän federaation kansalaisia.» Siinä mielessä mielenilmaukset kuuluvat demokratiaan, ja niitä pitää rauhanomaisesti ja muuten järjestää. Niillä ihmisillä, jotka osallistuvat sinne, pitää olla turva, että nämä ovat hyvin järjestettyjä. Sen vuoksi näissä kaikissa organisoiduissa mielenilmaisuuksissa on kyllä tämäkin asia otettu huomioon pääsääntöisesti, mutta kun ei me voida tietää, että tulee vastamielenosoituksia tai joitain muita, joissa ollaan kommandopipo päässä tai kasvot peitettynä, niin kyllähän se... [Pia Lohikoski: Paitsi tässä oli päinvastoin: vastamielenosoittaja oli kasvot paljaana, mielenosoittaja kasvot peitettynä!] — Niin, mutta tässä tapauksessa tilanne oli sellainen, että he tulivat kasvot peitettynä sinne [Pia Lohikoski: Marssimaan!] marssimaan. Sitä minä tarkoitan, että meillä pitää olla semmoinen tilanne, että marssiessa pitää pystyä kasvot näyttämään ja osoittamaan omilla kasvoillaan, mitä mieltä asioista on, ja seisomaan niitten asioitten takana, joita siinä mielenilmaisuksessa esitetään. — Kiitos, kannatan esitystä.
19.31
Jouni Ovaska kesk :
Arvoisa rouva puhemies! Kiitos kollegoille tuesta. Todellakin kyseessä oli karmea äärioikeistolainen mielenilmaisu, josta Aamulehti käyttää sanoja vappumarssi tai vappukulkue, mutta niin kuin edustaja Lohikoski täsmensi, tästä oli todellakin kyse. Ne vammantuottamukset, mitä siinä aiheutettiin sivulliselle, oli myöskin järkyttävää luettavaa lehdestä. »Kommenttini: Väkivallan teot oli pahoinpitelyitä eikä vammantuottamuksia. Vammatuottamus on eri rikosnimike sellaiselle vammojen aiheuttamiselle, mikä ei ole tahallista. Oleellista on myös se, että väkivalta kohdistui tahallaan itsensä vaarantaneeseen. Niiden ihmisten oikeus osoittaa mieltään anonyymisti, jotka eivät halua tehdä rikoksia, voitaisiin mielestäni asettaa tahallaan itsensä vaarantavien turvallisuuden edelle.» Eli kyllä näihin pitää pystyä puuttumaan. Kun tuolla on nuoria miehiä ja poikia ja myös muitakin kasvot peitettynä riehumassa ja osoittamassa mieltä, niin ei muuta kuin kasvot näkyville, kun mennään mieltä osoittamaan.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:
Edustaja Hänninen.
19.32
Juha Hänninen kok :
Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Lohikoski mainitsi tuossa nimeni, ja sanoin todellakin, että maassa maan tavalla, eli Suomessa noudatetaan Suomen lakia ja tapoja, ja se on ihan itsestäänselvä asia. Jos nyt sitten piti sanoa ihan erikseen, niin sanon sen nytten: eli oli se ideologia oikealla tai vasemmalla tai aivan keskellä, niin ihan samalla tavalla kaikille kuuluu tämä Suomen laki. — Kiitos.
Keskustelu päättyi.
Asia lähetettiin lakivaliokuntaan.”
”Lakialoite LA 14/2026 vp
Jouni Ovaska kesk ym.
Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun 13 a §:n muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Lakialoitteen tarkoituksena on taata jokaiselle oikeus turvallisuuteen ilman väkivallan tai omaisuuden vahingoittamisen uhkaa mielenosoituksissa ja muissa julkisissa tilaisuuksissa. »Kommenttini: Lakialoite vaarantaisi toteutuessaan esimerkiksi Jehovan todistajiin kuuluvien mahdollisuuden osallistua mielenosoituksiin ja muuhuhunkin poliittiseen toimintaan. Jiipu Uusitalo @jiipuuusitalo.bsky.social on kirjoittanut: "Aivan jämerästi pormestarilta, mutta naamioitumiskielto on hätiköity reaktio: naamioituminen voi olla tärkee vaikka lestadiolaiselle, joka haluu osallistua pride-marssille, mutta sosiaaliset rangaistukset suvulta ja yhteisöltä on liian kovat."»
Naamioitumisen kiellon tiukentamisella voitaisiin ennaltaehkäistä häiriöitä ja vahvistaa luottamusta siihen, että julkiset tilaisuudet ja mielenosoitukset voivat toteutua turvallisesti ja järjestäytyneesti. »Kommenttini: Esimerkiksi valkohaalareiden mielenosoituksissa, joissa on yleensä käytetty kovamuovisia naamareita, ei ole esiintynyt merkittävästi väkivaltaa eikä järjetyshäiriöitä. Julkisten tilaisuuksien turvallisuuden parantamiseen olisi paljon muitakin keinoja kuin naamioitumiskielto."
Yleisellä kokouksella tarkoitetaan tässä yhteydessä mielenosoitusta tai muuta kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestettyä tilaisuutta, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat seurata.
Naamioitumisen kieltäminen yleisellä paikalla järjestettävän yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden yhteydessä edellyttää lainmuutoksia rikoslakiin, kokoontumislakiin, järjestyslakiin ja poliisilakiin.
PERUSTELUT
Tuoreimmat kokemukset lainmuutoksen välttämättömyydestä ovat Tampereella 1.5.2026 järjestetystä vappukulkueesta. Siellä useat naamioituneet mielenosoittajat pahoinpitelivät vastamielenosoittajan. Poliisin mukaan tekijöiden kasvojen peittäminen vaikeutti olennaisesti epäiltyjen tunnistamista ja on viivästyttänyt esitutkintaa. Tapaus osoitti konkreettisesti, että nykyinen rikoslain säännös, joka edellyttää naamioitumisen kiellossa ”ilmeistä väkivaltaista tarkoitusta”, ei mahdollistanut poliisille ennakoivaa puuttumista, vaikka riskitekijät (organisoitu joukko, suunniteltu vastakkainasettelu, naamioituminen) olivat nähtävissä etukäteen. »Kommenttini: Kyseisessä tapauksessa vastamielenosoittaja tunkeutui tahallaan itse kulkueeseen "NATSIT VITTUUN" -banderollinsa kanssa. Jos hän olisi pitänyt turvavälin, niin hän ei olisi joutunut väkivallan kohteeksi.
Suomalainen yhteiskunta perustuu korkeaan luottamukseen kansalaisten välillä ja suhteessa viranomaisiin. Yhteiskuntarauha edellyttää, että poliittiset konfliktit voidaan tuoda julkiseen tilaan ilman väkivallan tai pelon uhkaa. Naamioituminen mielenosoituksissa lisää vastakkainasettelua, heikentää sivullisten turvallisuudentunnetta sekä antaa tilaa ääriryhmille ja organisoidulle häiriökäyttäytymiselle. »Kommenttini: Turvallisuus ja turvallisuuden tunne ovat eri asioita. Kaikissa mielenosotuksissa, kuten edellä mainitsemissani valkohaalareiden, naamioituminen ei lisää tilaa organisoidulle häiriökäyttäytymiselle. On lisäksi mielestäni asiaankuuluvaa, että mielenosoituksissa saatetaan poliitikkoja pelkäämään vaalitappiota.»
Laittoman naamioitumisen kiellosta säädetään rikoslain 17 luvun 13 a §:ssä. Soveltamisen edellytyksenä on ”ilmeinen tarkoitus” ryhtyä käyttämään henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittamaan omaisuutta yleisellä paikalla järjestettävässä yleisessä kokouksessa tai yleisötilaisuuden yhteydessä taikka muussa yleisön kokoontumisessa yleisellä paikalla.
Tampereen vapputapahtuman yhteydessä tapahtuneen väkivallanteon jälkimainingeissa Poliisihallitus on todennut tilanteen paranevan poliisin järjestyksenpidon kannalta, jos rikoslain 17 luvun 13 a §:stä poistettaisiin termi ”ilmeinen tarkoitus” (Ylen A-studio 5.5.2026). Tällöin poliisin puuttumiskynnys naamioitumiseen olisi matalampi. Mielestämme tämä ei olisi riittävästi.
Puheena olevan lakialoitteen mukainen tiukempi naamioitumisen kiellon säätäminen loisi selkeämmän ja ennakoitavamman säännön, joka suojaisi rauhanomaisten mielenosoittajien oikeuksia, tukisi poliisin mahdollisuutta turvata yleinen järjestys sekä vahvistaisi yhteiskuntarauhaa pitkällä aikavälillä. »Kommenttini: Rauhanomaisissakin mielenosotuksissa voidaan tarvita tunnistamisen estäviä naamareita.
Oikeus osoittaa mieltä on keskeinen osa demokraattista yhteiskuntaa. Sen toteutuminen edellyttää kuitenkin, että mielenosoitukset voidaan järjestää tavalla, joka ei vaaranna osallistujien, sivullisten tai viranomaisten turvallisuutta eikä heikennä yhteiskunnan perusluottamusta.
Mielenosoituksiin liittyvä kasvojen peittäminen, joka estää osallistujien tunnistamisen, on noussut viime vuosina keskeiseksi turvallisuushaasteeksi. Naamioituminen ei ole itsessään mielipiteen ilmaisu vaan toimintatapa, joka heikentää vastuun kohdentamista, madaltaa väkivallan kynnystä ja vaikeuttaa rikosten ennaltaehkäisyä ja selvittämistä. »Kommenttini: Naamioituminen voi olla osa asian ilmaisemista, että asiaansa ei voi sanoa turvallisesti omalla nimellä.
Helsingissä on itsenäisyyspäivinä toistuvasti järjestetty useita samanaikaisia ja toisiaan vastustavia mielenosoituksia. Poliisi on todennut julkisuuteen, että naamioituneet ryhmät lisäävät konfliktiriskiä, vaikeuttavat joukkojen erillään pitämistä ja madaltavat yksittäisten väkivallantekojen todennäköisyyttä. Vuoden 2017 tapahtumien yhteydessä todettiin, että naamioituminen liittyi nimenomaan väkivaltaiseen käyttäytymiseen vaikeuttaen jälkikäteistä tutkintaa ja vastuun osoittamista.
Ilmiö ei ole rajoittunut vain poliittisiin kokoontumisiin ja mielenosoituksiin, vaan sitä on havaittu muissakin yleisön kokoontumisissa, joissa suuri ihmismäärä, vastakkainasettelu tai tunnelman kiihtyminen ovat lisänneet väkivallan riskiä.
Erityisen tuttu ilmiö tämä on ollut urheilutapahtumissa, etenkin jalkapallon yhteydessä. Kansainvälisesti ja myös Pohjoismaissa huliganismiin on usein liittynyt kasvojen peittäminen tunnistamisen vaikeuttamiseksi ennen yhteenottoja vastustajien tai poliisin kanssa. Naamioituminen alentaa koettua kiinnijäämisriskiä ja helpottaa joukkona toimimista tavalla, jossa yksilöllinen vastuu hämärtyy. »Kommenttini: Joskus jalkapallohuligaanit ovat kokoontuneet järjestettyihin metsätappeluihin, mihin yleisiä paikkoja koskeva laki ei olisi puuttumassa. Rikosten tekemistä naamioituneena naamioitumisen kieltäminen ei estä, niin kuin on nähty Ranskan mellakoissa. Jalkapallohuliganismi on myös esimerkki itsetarkoituksellisesta tappelemisesta eikä poliittisten oikeuksien käyttämisestä.»
Samankaltaisia piirteitä on havaittu myös suurissa juhlapäivissä ja yleisötapahtumissa, kuten vapun tai itsenäisyyspäivän ympärillä järjestetyissä kokoontumisissa. Näissä tilaisuuksissa osa osallistujista tai sivullisista on tietoisesti peittänyt kasvonsa osallistuessaan järjestyshäiriöihin tai väkivallantekoihin. Juuri tämänkaltaiset tilanteet ovat olleet taustalla jo nykyisessä lainsäädännössä, jossa tunnistamattomaksi naamioituminen julkisella paikalla on kielletty silloin, kun siihen liittyy väkivaltainen tarkoitus.
Lisäksi mellakoissa ja laajamittaisissa järjestyshäiriöissä kasvojen peittäminen on tyypillinen toimintatapa. Se mahdollistaa omaisuuteen kohdistuvan vahingonteon ja henkilöihin kohdistuvan väkivallan tilanteissa, joissa viranomaisten on vaikea kohdentaa toimia yksittäisiin tekijöihin. Tämäkin ilmiö ulottuu moniin erilaisiin yleisön kokoontumisiin eikä rajoitu mielenosoituksiin.
Viranomaisten yleisarvioissa on korostunut, että suuri osa vakavasta väkivallasta tapahtuu julkisilla paikoilla. Tilanteissa, joissa tekijät toimivat kasvonsa peittäneinä, ovat ennaltaehkäisy, tilanteen rauhoittaminen ja rikosten selvittäminen vaikeutuneet merkittävästi. Naamioitumista ei pidetä ainoana väkivallan syynä, mutta sitä pidetään selkeänä riskitekijänä, joka toistuu erilaisissa väkivaltaisissa joukkotilanteissa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että naamioituminen ja siihen liittyvä väkivalta ovat ilmiönä laaja-alaisempia kuin pelkät mielenosoitukset. Niitä on esiintynyt urheilutapahtumissa, juhlapäivinä, muissa suurissa yleisötilaisuuksissa sekä mellakoissa, mikä tukee näkemystä siitä, että tunnistettavuudella on keskeinen merkitys yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja yhteiskuntarauhan ylläpitämisessä.
Poliisiviranomaisten arvioiden mukaan tilanteissa, joissa osallistujat esiintyvät tunnistettavasti, väkivaltaan ja vandalismiin ryhtyminen on harvinaisempaa ja lyhytkestoisempaa, sillä henkilökohtainen vastuu on selkeämmin läsnä. Naamioituminen puolestaan luo joukkodynamiikan, jossa yksilön kynnys lainvastaisiin tekoihin alenee.
Turvallisuuteen ja yhteiskuntarauhaan perustuva naamioitumiskielto Suomessa järjestettävissä mielenosoituksissa ei olisi poikkeuksellinen. Se on eurooppalaisesti tunnustettu keino vastata muuttuneeseen turvallisuusympäristöön. Suomen omat kokemukset, esimerkiksi itsenäisyyspäivinä Helsingissä saatujen kokemusten perusteella ja Tampereen väkivaltainen vappupäivän tapaus vuonna 2026, osoittavat, että nykyinen sääntely ei tarjoa riittäviä välineitä ennakoivaan puuttumiseen.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1. Laki rikoslain 17 luvun 13 a §:n muuttamisesta
17 luku
Rikoksista yleistä järjestystä vastaan
13 a §
Laiton naamioituminen
2. Laki kokoontumislain muuttamisesta
7 a §
Kasvojen peittäminen yleisessä kokouksessa
3. Laki järjestyslain 3 §:n muuttamisesta
3 §
Yleisen järjestyksen häiritseminen ja turvallisuuden vaarantaminen
4. Laki poliisilain 2 luvun muuttamisesta
2 luku
Yleiset toimivaltuudet
10 a §
Kasvojen peittämisen kieltoon liittyvä menettely
- Japanilaistyyliset väripallot (Bōhan bōru) rikollisille
Naamioituneena väkivaltaa tekevien merkitsemiseen voisi ottaa käyttöön kaupoista ja pankeista tutut, käsin heitettävät maalia sisältävät väripallot. Pesäpallon kokoinen pallo sisältää runsaasti maalia ja on kamppailutilanteissa silmille huomattavasti turvallisempi vaihtoehto kuin paintball-merkkaimet. - Määräaikaiset osallistumiskiellot häiriköille
Kannatan sellaista, että julkisissa kokoontumisissa väkivaltaan tai muihin rikoksiin syyllistyneille henkilöille voitaisiin asettaa määräaikainen kielto osallistua yleisötilaisuuksiin. Tämä kohdistaisi rangaistuksen suoraan rikkojiin, eikä veisi perusoikeuksia lainkuuliaisilta, anonyymisti mieltään osoittavilta kansalaisilta. - Droonivalvonnan tehokäyttö
Tapahtumien kuvaamiseen ja tilannekuvan ylläpitämiseen voisi satsata hankkimalla valvontadrooneja. Samat laitteet soveltuvat kriisitilanteessa myös maanpuolustuksen tarpeisiin, joissa ne ovat kulutustavaraa ja joita tarvitaan suuria määriä. - Ilmoitusvelvollisuus järjestettävistä kokoontumisista nykyistä aikaisemmin
Ehdotan, että säädettäisiin velvollisuus ilmoittaa kokoontumisista poliisille nykyistä aikaisemmin, että poliisi ehtisi varmemmin varautumaan. - Materiaali- ja henkilöstöresurssien lisääminen
Poliisi voisi ohjata enemmän resursseja mielenosoitusten valvontaan. Mikäli poliisivoimat eivät riitä, tilaisuuksissa voidaan hyödyntää koulutettuja järjestyksenvalvojia turvaamaan tilannetta ja estämään konfliktien eskaloituminen. - Tunnistenumerolliset käsivarsinauhat
Mielenosoituksen osallistujat voitaisiin velvoittaa käyttämään käsivarsinauhaa, jossa on yksilöllinen tunnistenumero. Tieto siitä, mikä numero kuului kenellekin, hävitettäisiin heti, kun tapahtuma on todettu menneen ongelmitta ohi. Tämä säilyttäisi anonyymiyden julkisuudelta, mutta mahdollistaisi tutkinnan häiriötilanteissa. - Siviilipukuiset ja mahdollisesti naamioituneet mielenosoituksia valvovat henkilöt
Kun naamioituminen on pääsääntöisesti sallittua kaikille avoimissa mielenosoituksissa, niin niitä valvomaan voisi laittaa naamioituneita, siviiliasuisia poliiseja. Jos taas naamioituminen olisi pääsääntöisesti kiellettyä, kielto koskisi väistämättä myös heitä, sillä poikkeuksen käyttäjä paljastaisi itsensä pelkästään maskia pitämällä. Mielestäni siviiliasuisten poliisien ei kuitenkaan sopisi tekeytyä mielenosoittajiksi eikä vastamielenosoittajiksi, mutta he voisivat näyttää kuitenkin tapahtumaa muuten vain kiinnostuneina seuraavilta yksityishenkilöiltä, jotka eivät ottaisi kantaa sen aiheeseen. - Sanan "ilmeinen" poistaminen laitonta naamioitumista koskevasta pykälästä
Minullekin sopisi, jos rikoslain laitonta naamioitumista koskevasta pykälästä poistettaisiin sana "ilmeinen", kuten poliisitarkastaja Konsta Arvelin esitti A-studiossa. - Selkeä metrimääräinen turvaväli vastamielenosoittamiseen
Ehdotan, että vastamielenosoittamiseen säädettäisiin laissa selkeä metrimääräinen turvaväli. Tosin luulen, että vastamielenosoittamista tehokkaampi tapa vastustaa sinimustia olisi kiertää heidän kulkueensa kaukaa. Kulkueilla on tarkoitus saada huomiota. Jos ei olisi, niin niitä järjestettäisiin niin syrjässä, ettei niitä tultaisi häiritsemäänkään. Osalla heistä saattaa olla ollut vain toiveena päästä käyttämään väkivaltaa, jonka tekosyyksi voisi kelvata itsepuolustus, ilman mitään poliittista motiivia. Siihen viittaa se, että heissä on samoja henkilöitä, jotka ovat olleet mukana jalkapallohuliganismissa, joka on selkeämmin itsetarkoituksellista tappelemista. - Mielenosoitusten hajautumisen edistäminen
Eri puolille Suomea voitaisiin varata mielenosoittamiseen hyvin soveltuvia alueita, joilta järjestettäisiin suorat kaksisuuntaiset televisioyhteydet eduskuntaan ja ulkomaillekin. Pienemmät kokoontumiset hajautettuina olisivat turvallisempia. Silloin ihmisillä olisi myös tasapuolisemmat mahdollisuudet osallistua niihin, kun ei tarvitsisi matkustaa Helsinkiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti